Kirkon suhdetta ei-kristillisiin uskontoihin selvittävän ”Nostra aetate”
–dokumentin julkaisusta tuli lokakuussa kuluneeksi 50 vuotta. Julistuksen neljäs luku
käsittelee kirkon suhdetta juutalaiseen kansaan. Merkkipäivään liittyen sekä kirkon
juutalaisten suhteiden komissio että joukko ortodoksijuutalaisia rabbeja on antanut
tahoillaan lausunnot, joissa kirkon ja juutalaisuuden välejä tarkastellaan myönteisinä.
Kirkon juutalaisten suhteiden komissio julkaisi 10. lokakuuta dokumentin ”Jumala
ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua (Room. 11:29)”. Siinä tarkastellaan
”kiitollisena kaikkea mitä juutalaisten ja katolisten välisessä dialogissa on viime
vuosikymmeninä saavutettu”. Dokumentissa korostetaan kirkon ainutlaatuista suhdetta
juutalaisuuteen. Kristittyjen ja juutalaisten välillä todetaan aiemmin olleen puolin
ja toisin suuria varauksia. Toisen maailmansodan aikaiset ”pimeät ja synkät” tapahtumat
(hepr. ’shoah’, katastrofi) ”saivat kirkon tarkastelemaan uudella tavalla suhdettaan
juutalaiseen kansaan”. Nostra aetate:ssa ilmaistu ”perustavanlaatuinen juutalaisuuden
arvostus” on kuitenkin auttanut aiemmin toisiinsa skeptisesti suhtautuneita yhteisöjä
askel askeleelta tulemaan ”luotettaviksi kumppaneiksi ja jopa hyviksi ystäviksi, jotka
kykenevät selviytymään kriiseistä yhdessä ja sovittelemaan kriiseja positiivisesti”.
Teologiseen kysymykseen juutalaisista Jumalan kansana liittyen dokumentti toteaa:
”Kirkkoa kutsutaan Jumalan uudeksi kansaksi (vrt. Nostra aetate, 4), mutta ei siinä
merkityksessä että Israel Jumalan kansana olisi hävinnyt. Kirkkoa ”oli ennakolta kuvattu
jo maailman alusta lähtien, sitä valmisteltiin ihmeellisellä tavalla Israelin kansan
historiassa ja Vanhassa liitossa” (Lumen Gentium, 2). Kirkko ei korvaa Israelia Jumalan
kansana, sillä Kristukselle perustettuna yhteisönä se edustaa hänessä Israelille annettuja
lupauksia. Tämä ei tarkoita että Israelia, joka ei ole saavuttanut tällaista täyttymystä,
ei voisi enää pitää Jumalan kansana. Vaikka on ”totta, että Kirkko on Jumalan uusi
kansa, juutalaisia ei silti saa sanoa Jumalan hylkäämiksi ja tuomitsemiksi, ikään
kuin se kävisi ilmi pyhästä Raamatusta” (Nostra aetate, 4). Dokumentti korostaa ettei
tämä tarkoita kahta erillistä pelastustietä, kristityille Kristuksen kautta ja juutalaisille
ilman Kristusta. ”Kirkon usko on että Kristus on kaikkien Pelastaja. Siten ei voi
olla kahta erillistä tietä pelastukseen”. Samalla todetaan että juutalaisten osallisuus
pelastuksesta on kuitenkin kiistämätön. ”Käsittämättömänä jumalallisena salaisuutena
pysyy, kuinka se voi olla mahdollista ilman Kristuksen eksplisiittistä tunnustamista”
(vrt. luvut 35-37). Kristityt ovat kutsuttuja todistamaan uskostaan Kristukseen myös
juutalaisille, mutta “nöyrällä ja hienotunteisella tavalla” (luku 40).
Dokumentin julkaisutilaisuudessa kardinaali Koch (paavillisen kristittyjen ykseyden
edistämisen neuvoston puheenjohtaja) tarkensi uuden dokumentin olevan komission työn
tulos jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua. Se ei siten edusta kirkon sitovaa
opetusta, toisin kuin Nostra aetate.
Joulukuun alussa joukko ortodoksijuutalaisia rabbeja julkaisi oman lausuntonsa. Lausunnossa
huomioidaan että katolinen kirkko on ottanut selkeän kielteisen kannan kaikenlaisen
antisemitismin suhteen ja toivotaan kristittyjen ja juutalaisten yhteistoimintaa aikamme
moraalisia haasteita kohtaan. Lausunnossa todetaan muun muassa että juutalaisia ja
kristittyjä yhdistää usko yhteen Jumalaan, Luojaan, juutalaisten pyhät kirjoitukset,
usko sitovaan traditioon sekä perheen, myötätuntoisen oikeudenmukaisuuden sekä rakkauden
arvot (vrt. luku 5). Julistuksen allekirjoitti 25 merkittävää ortodoksirabbia Israelissa
ja se julkaistiin Juutalais-kristillisen ymmärryksen ja yhteistyön (CJCUC)
verkkosivustolla 3. joulukuuta.
Viime vuosikymmenninä paavit ovat osaltaan edistäneet aktiivisia suhteita juutalaisiin.
Symbolisena eleenä vastavalittu Johannes Paavali II vieraili 1979 Auschwitz-Birkenaun
keskitysleirillä. Benedictus XVI ja Fransiskus ovat jatkaneet dialogia. Fransiskus
vieraili Israelissa viimeksi toukokuussa 2014.
"Paavillinen komissio uskonnollisiin suhteisiin juutalaisten kanssa" on toimikunta Rooman kuuriassa. Sen tarkoitus on pitää yllä ja edistää katolilaisten yhteyksiä juutalaisen kansan ja uskonnon kanssa. Komission perusti paavi Paavali VI 22. lokakuuta 1974. Se toimii erillisenä yksikkönä paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston kanssa.
All the contents on this site are copyrighted ©. |