2015-12-11 19:46:00

Kirkon ja juutalaisten parantuneet välit


Kirkon suhdetta ei-kristillisiin uskontoihin selvittävän ”Nostra aetate” –dokumentin julkaisusta tuli lokakuussa kuluneeksi 50 vuotta. Julistuksen neljäs luku käsittelee kirkon suhdetta juutalaiseen kansaan. Merkkipäivään liittyen sekä kirkon juutalaisten suhteiden komissio että joukko ortodoksijuutalaisia rabbeja on antanut tahoillaan lausunnot, joissa kirkon ja juutalaisuuden välejä tarkastellaan myönteisinä.
 
Kirkon juutalaisten suhteiden komissio julkaisi 10. lokakuuta dokumentin ”Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua (Room. 11:29)”. Siinä tarkastellaan ”kiitollisena kaikkea mitä juutalaisten ja katolisten välisessä dialogissa on viime vuosikymmeninä saavutettu”. Dokumentissa korostetaan kirkon ainutlaatuista suhdetta juutalaisuuteen. Kristittyjen ja juutalaisten välillä todetaan aiemmin olleen puolin ja toisin suuria varauksia. Toisen maailmansodan aikaiset ”pimeät ja synkät” tapahtumat (hepr. ’shoah’, katastrofi) ”saivat kirkon tarkastelemaan uudella tavalla suhdettaan juutalaiseen kansaan”. Nostra aetate:ssa ilmaistu ”perustavanlaatuinen juutalaisuuden arvostus” on kuitenkin auttanut aiemmin toisiinsa skeptisesti suhtautuneita yhteisöjä askel askeleelta tulemaan ”luotettaviksi kumppaneiksi ja jopa hyviksi ystäviksi, jotka kykenevät selviytymään kriiseistä yhdessä ja sovittelemaan kriiseja positiivisesti”.
 
Teologiseen kysymykseen juutalaisista Jumalan kansana liittyen dokumentti toteaa: ”Kirkkoa kutsutaan Jumalan uudeksi kansaksi (vrt. Nostra aetate, 4), mutta ei siinä merkityksessä että Israel Jumalan kansana olisi hävinnyt. Kirkkoa ”oli ennakolta kuvattu jo maailman alusta lähtien, sitä valmisteltiin ihmeellisellä tavalla Israelin kansan historiassa ja Vanhassa liitossa” (Lumen Gentium, 2). Kirkko ei korvaa Israelia Jumalan kansana, sillä Kristukselle perustettuna yhteisönä se edustaa hänessä Israelille annettuja lupauksia. Tämä ei tarkoita että Israelia, joka ei ole saavuttanut tällaista täyttymystä, ei voisi enää pitää Jumalan kansana. Vaikka on ”totta, että Kirkko on Jumalan uusi kansa, juutalaisia ei silti saa sanoa Jumalan hylkäämiksi ja tuomitsemiksi, ikään kuin se kävisi ilmi pyhästä Raamatusta” (Nostra aetate, 4). Dokumentti korostaa ettei tämä tarkoita kahta erillistä pelastustietä, kristityille Kristuksen kautta ja juutalaisille ilman Kristusta. ”Kirkon usko on että Kristus on kaikkien Pelastaja. Siten ei voi olla kahta erillistä tietä pelastukseen”. Samalla todetaan että juutalaisten osallisuus pelastuksesta on kuitenkin kiistämätön. ”Käsittämättömänä jumalallisena salaisuutena pysyy, kuinka se voi olla mahdollista ilman Kristuksen eksplisiittistä tunnustamista” (vrt. luvut 35-37). Kristityt ovat kutsuttuja todistamaan uskostaan Kristukseen myös juutalaisille, mutta “nöyrällä ja hienotunteisella tavalla” (luku 40).
Dokumentin julkaisutilaisuudessa kardinaali Koch (paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtaja) tarkensi uuden dokumentin olevan komission työn tulos jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua. Se ei siten edusta kirkon sitovaa opetusta, toisin kuin Nostra aetate.

Joulukuun alussa joukko ortodoksijuutalaisia rabbeja julkaisi oman lausuntonsa. Lausunnossa huomioidaan että katolinen kirkko on ottanut selkeän kielteisen kannan kaikenlaisen antisemitismin suhteen ja toivotaan kristittyjen ja juutalaisten yhteistoimintaa aikamme moraalisia haasteita kohtaan. Lausunnossa todetaan muun muassa että  juutalaisia ja kristittyjä yhdistää usko yhteen Jumalaan, Luojaan, juutalaisten pyhät kirjoitukset, usko sitovaan traditioon sekä perheen, myötätuntoisen oikeudenmukaisuuden sekä rakkauden arvot (vrt. luku 5). Julistuksen allekirjoitti 25 merkittävää ortodoksirabbia Israelissa ja se julkaistiin Juutalais-kristillisen ymmärryksen ja yhteistyön (CJCUC) verkkosivustolla 3. joulukuuta.
 
Viime vuosikymmenninä paavit ovat osaltaan edistäneet aktiivisia suhteita juutalaisiin. Symbolisena eleenä vastavalittu Johannes Paavali II vieraili 1979 Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Benedictus XVI ja Fransiskus ovat jatkaneet dialogia. Fransiskus vieraili Israelissa viimeksi toukokuussa 2014.

 

"Paavillinen komissio uskonnollisiin suhteisiin juutalaisten kanssa" on toimikunta Rooman kuuriassa. Sen tarkoitus on pitää yllä ja edistää katolilaisten yhteyksiä juutalaisen kansan ja uskonnon kanssa. Komission perusti paavi Paavali VI 22. lokakuuta 1974. Se toimii erillisenä yksikkönä paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston kanssa.








All the contents on this site are copyrighted ©.