Unkari, Pyhä istuin ja pakolaiset

Unkarin uusi suurlähettiläs Eduard Habsburg-Lothringen on tavannut paavi Fransiskuksen 7. joulukuuta. Kaksi päivää myöhemmin uusi suurlähettiläs antoi haastattelun Vatikaanin radiolle, josta seuraavassa tiivistelmä.

Perhe

Kuuden lapsen isänä uusi suurlähettiläs halusi keskustella erityisesti perheeseen liittyvistä asioista, esitellen omat lapsensa paaville ja sivuten samalla Unkarin hallituksen toteuttamaa perhepolitiikkaa. Esimerkiksi äitiysvapaata voi Unkarissa pitää kolme vuotta.

Poliittinen tilanne, pakolaiset ja välit Pyhän istuimen kanssa

Suurlähettilään ensivaikutelmat ovat että paavi haluaa uudistaa asioita Vatikaanissa. Vielä ei voida nähdä, mihin kaikki johtaa. Lähettiläs kuvaa tehtävänsä olevan kääntää ja tulkita Unkarin näkökulmaa, selittää mitä maassa tapahtuu ja miksi siellä toimitaan tietyllä tavalla.

Kysymykseen, josko Unkarin ja Pyhän istuimen välit ovat tällä hetkellä arat pakolaiskysymyksen suhteen, suurlähettiläs totesi: ”Mielestäni Unkarin ja Pyhän istuimen välillä ei ole konfliktia pakolaisongelmaan liittyen. En keskustellut pyhän isän kanssa pakolaiskysymyksestä eikä hänkään maininnut sitä”. Asiasta keskusteltiin kuitenkin valtiosihteeri kardinaali Parolinin kanssa. Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että kyseessä ei ole Unkarin vaan koko Euroopan ongelma, jonka vain Eurooppa yhdessä voi ratkaista.

Schengen ja Unkarin aita

Entä kysymys Unkarin piikkilanka-aidasta? ”Jos olisimme keskustelleet asiasta Pyhän isän kanssa, olisin halunnut selittää hänelle että rajanylityspaikat Unkarissa ovat avoimia – aidan tarkoitus ei ole sulkea pakolaisia ulkopuolelle vaan ohjata rajanylityspaikkoihin joissa heidän on mahdollista esittää turvapaikkahakemus”, suurlähettiläs kuvasi ja selitti ettei suurin osa pakolaisista ole halunnut tätä vaan valinnut toisen tien päämääränsä eli Saksan saavuttamiseksi. Suurlähettiläs katsoi tämän siirtäneen ongelmaa Kroatiaa, Sloveniaa ja Itävaltaa kohden ja osoittaneen etteivät Schengenin ja Dublinin sopimukset sellaisinaan enää tarjoa riittävää vastausta tämänhetkisiin ongelmiin. Suurlähettiläs selitti Unkarin pyrkineen yksinkertaisesti täyttämään Schengenin sopimuksesta nousevat velvoitteensa. Sääntöjen mukaan jokaisella Schengen –alueelle pyrkivällä on oltava henkilöllisyystodistus. Unkari pyrki toteuttamaan tätä, mikä johti kesän tapahtumiin. ”Unkarian hallitus on samaa mieltä Pyhän isän kanssa siitä että Euroopan on ratkaistava ongelma, ei yksittäisten maiden”.

Habsburgit Unkarin politiikassa

Kysymykseen siitä, onko Eduard ensimmäinen Habsburgien suvusta tärkeissä julkisissa tehtävissä Itävalta-Unkarin monarkian jälkeen, suurlähettiläs vastaa että hänen serkkunsa, Unkarissa asuva Georg Habsburg-Lothringen on jo ottanut vastaan suurlähettilään tehtävän samoin kuin hänen isänsä. Historian tapahtumista johtuen Habsburgien suvun nimi ei aina kuulosta unkarilaisten korvissa positiiviselta, mutta suurlähettiläs huomauttaa perheensä kuuluvan Habsburgien suvun unkarilaiseen haaraan, joka on 800-luvun varhaisista vuosista asti asunut aina Unkarissa, pitäen myös unkarilaisten puolia Wieniä vastaan.

Riemuvuoden avaus oli vahva kokemus

Suurlähettilään tapaaminen ajoittui Laupeuden riemuvuoden avaukseen ja hän saattoi siten osallistua sen avaukseen muiden suurlähettiläiden kanssa. ”Kyseessä oli vahva hetki”, hän kuvaa. ”Oli koskettavaa nähdä kun Pyhä isä avasi oven ja seisoi sen suussa. Samoin paavi Benedictuksen läsnäolo oli liikuttavaa. Oli vaikuttavaa nähdä heidät molemmat yhdessä”.