Marian perisynnitön sikiäminen

Marian perisynnittömän sikiämisen juhlaa on vietetty kirkossa viimeistään 800-luvulta alkaen. Dogmin mukaan Maria varjeltiin sikiämisensä ensihetkestä alkaen kaikelta perisynnin tahralta. Tarkemmin, "oppi, jonka mukaan autuas Neitsyt Maria sikiämisensä ensihetkestä alkaen, Jumalan suoman ainutlaatuisen armon ja etuoikeuden kautta, Jeesuksen Kristuksen ansioihin katsoen, oli varjeltu kaikelta perisynnin tahralta, on Jumalan ilmoittama oppi, ja sen vuoksi jokaisen uskovan aina ja vakaasti uskottava".

Kirkkoisät vertasivat Mariaa usein Eevaan: jälkimmäinen toi lankeemuksensa myötä maailmaan synnin, edellinen kuuliaisuutensa myötä Pelastajan. Maria ymmärrettiin siten Genesiksen kuvaamaksi naiseksi, joka kävisi sotaa käärmettä vastaan: "Minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille" (1. Moos. 3:15). Marian puhtaudesta voi nähdä ilmauksen esimerkiksi Luukkaan evankeliumin enkelin tervehdyksessä, kreikaksi "chaire kecharitomene" - "Iloitse, [sinä] armolla täytetty" (Luuk. 1:28).

Varhaisimmat kirkkoisät olivat pidättyväisiä arvioissaan Marian synnittömyydestä. Opetus heijastaa siten teologisen tietämyksen kehittymistä. 300-luvulla elänyt kirkkoisä Augustinus saattoi jo todeta, että vaikka kaikki ovat langenneet, Jeesuksen äidin suhteen hän ei tahdo tällaista väitettä esittää. Origines puolestaan kuvasi Mariaa "puhtaista puhtaimmaksi" ja Ambrosius totesi Marian olevan turmeltumaton ja armon kautta immuuni kaikille synnin tahroille.

Katolinen kirkko viettää autuaan Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlaa 8. joulukuuta. Juhla ilmaisee sitä, millä tavoin Jumala valmisti Marian tehtäväänsä. "Koska Maria oli valittu Vapahtajan äidiksi, 'Jumala tätä arvokasta tehtävää varten varusti hänet tarvittavilla lahjoilla'. Marian luokse tullessaan enkeli tervehtii häntä sanalla ”armoitettu”. Marian täytyi olla täysin Jumalan armon kantama voidakseen antaa vapaan uskonmyöntymyksensä kutsumukseensa, jonka enkeli hänelle ilmoittaa" (Katekismus, 490).