Social:

RSS:

Vatikaanin Radio

Paavin ja kirkon ääni maailmalla

Kieli:

Paavi Franciscus \ Vastaanotot ja Angelus

Ekumeeninen valtuuskunta Suomesta tapasi paavia

Suomalaisvaltuuskunta tapasi paavin Pyhän Henrikin juhlan yhteydessä

29/01/2018 10:15

Suomalaisdelegaatio on tavannut paavi Franciscuksen yksityisvastaanotolla 25. tammikuuta. Tapaaminen oli osa Pyhän Henrikin juhlaa, jonka yhteydessä valtuuskunta vuosittain tapaa paavia. Tänä vuonna valtuuskuntaan kuuluivat (seurueineen) piispa Teemu Sippo, Joensuun ortodoksinen piispa Arseni sekä luterilaiset piispat Tapio Luoma (Espoo) ja Simo Peura (Lapua).  Valtuuskunta luovutti tapaamisessa paaville ”Communion in Growth” -raportin. Suomalaisdelegaation tervehdyksen välitti piispa Luoma. Puheessaan valtuuskunnalle paavi totesi, että kun peruskysymyksiin on luterilaisten ja katolilaisten välillä jo saatu selvyys, on aika siirtyä käsittelemään kysymystä kirkon olemuksesta. Aikana, jona yhteiskunta on entistä maallistuneempi, luterilaisten ja katolilaisten on lisäksi todistettava yhdessä Jumalasta, joka on tullut tunnetuksi Jeesuksessa Kristuksessa. Lopuksi pyhä isä siunasi valtuuskuntaa ja kaikkia suomalaisia. Ohessa paavin puhe:

Rakkaat veljet ja sisaret,

toivotan teidät tervetulleiksi Rooman pyhiinvaellukselle, joka on jokavuotinen tapahtuma pyhän Henrikin juhlan yhteydessä. Kiitän Espoon luterilaista piispaa [Tapio Luomaa] hänen kohteliaista sanoistaan. Kristittyjen ykseyden rukousviikon loppuessa palatkaamme ajatuksissamme iloiten viime vuoteen, jolloin vietettiin yhdessä reformaation muistoa. Se tapahtuma vahvisti ja syvensi Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa luterilaisten, katolilaisten ja heidän ekumeenisten kumppaniensa yhteyttä kaikkialla maailmassa. Tämä yhteinen muisto on edelleen hedelmällinen mahdollisuus ekumenialle, sillä se ei merkinnyt vain tiettyä päätepistettä vaan myös lähtökohtaa ekumeeniseen täyden ja näkyvän ykseyden etsimiseen meidän välillämme – kiitollisuuden, katumuksen ja toivon kolminkertaisen merkin alla. Kaikki kolme ovat välttämättömiä, mikäli haluamme todella tervehdyttää muistomme. Ei ole sattumaa, että olemme tutkimuksissamme seuraavaksi siirtymässä kohti hyvin tärkeää ekumeenista kysymystä, jonka parissa aiomme tulevaisuudessa työskennellä, nimittäin kirkon olemusta.

Reformaation yhteisessä muistamisessa kaikkialla maailmassa oli olennaista rukoustemme ja tapaamistemme ekumeeninen ulottuvuus. Niissä ei ollut enää merkkejä menneisyyden väittelyistä ja vastakkainasetteluista. Muistamista vietettiin varsin erilaisella tavalla, sillä me ymmärsimme reformaation kutsuna kohdata yhdessä kristinuskon uskottavuuden puute ja samalla uudistaa ja vahvistaa yhteinen kolmiyhteisen Jumalan tunnustuksemme. Juuri päättynyt vuosi on muistuttanut meitä ajasta, jolloin kristittyjen ykseys ei vielä ollut särkynyt. Siksi oli vain yksi tapa viettää tätä muistoa vuonna 2017: ekumeenisessa yhteydessä.

Tänään saan iloiten ja kiitollisena ottaa teiltä vastaan hiljattain julkaistun luterilais-katolisen dialogikomission julistuksen “Communion in Growth. Declaration on the Church, Eucharist and Ministry (Kasvavaa yhteyttä: julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta)“. Sen otsikko nostaa esiin tärkeitä teemoja, joihin ekumeenisen vuoropuhelun olisi mahdollista ja pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota. Todellakin, sen jälkeen kun luterilaisten ja katolilaisten välillä saavutettiin yhteisymmärrys perustavanlaatuisista kysymyksistä, jotka liittyvät vanhurskauttamiseen, tämän yhteisymmärryksen ekklesiologisten vaikutusten on välttämättä oltava mukana ekumeenisen vuoropuhelun asialistalla.

Aikana, jolloin yhteiskunnat ovat yhä maallistuneempia, ekumeeninen palvelutehtävämme pitää sisällään elävän Jumalan olemassaolosta todistamisen, koska ekumeniassa pääasiallinen yhteinen haaste on korostaa Jumala-kysymyksen keskeisyyttä, ei minkä tahansa Jumalan, vaan Jumalan, joka paljasti meille konkreettiset kasvonsa ihmisessä, Jeesus Nasaretilaisessa. Koska luterilaiset ja katolilaiset voivat nykyään yhdessä tunnustaa, että kysymys Jumalasta on keskeinen, oli mahdollista viettää yhdessä ekumeenisesti reformaation muistoa, eikä vain pragmaattisessa merkityksessä vaan syvässä merkityksessä: uskossa ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Kristukseen, josta voimme nyt todistaa yhdessä. Näin tehden olemme omaksuneet suuren ekumeenisen vastuun, josta reformaation muisto 2017 vaikuttavasti meitä muistutti.

Kristittyjen ykseyden rukousviikko, joka vuosittain sattuu pyhiinvaelluksenne kanssa samaan ajankohtaan, keskittyy teemaan “Herran käsi on voimallinen” (vrt. 2. Moos. 15:6). Se muistuttaa vakavasta puutteesta, jota lukemattomat ihmiset monissa osissa maailmaa kokevat. Heidän hyväkseen meidän on yhdessä ekumeenisesti työskenneltävä. Rukoilkaamme siis nöyrästi Herraamme Jeesusta Kristusta, jotta hänen armonsa avulla me kristityt kaikkialla maailmassa voisimme olla hänen rauhansa välikappaleita. Auttakoon hän meitä aina jakautuneiden kansojen keskellä työskentelemään yhdessä hänen rakkautensa todistajina ja palvelijoina, rakkauden, joka parantaa ja sovittaa, pyhittäen ja kirkastaen näin hänen nimeään. Pyytäkäämme lakkaamatta Jumalan armon tukea ja Pyhän Hengen valoa, joka johdattaa meidät täyteen totuuteen.

Uudistaen lämpimän tervetulotoivotukseni pyydän sydämestäni teille ja kaikille Suomen kristityille Jumalan siunausta.

29/01/2018 10:15